Näytetään tekstit, joissa on tunniste mia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mia. Näytä kaikki tekstit

torstai 8. maaliskuuta 2012

World here I am

Believe.
I believed. I might not fly yet, but every day I'm closer.
Whén I saw that photo, I couldn't believe my eyes.
"Is that me?"
And it was.
It might have been PAINFULL, it might have been SLOW, it might have been CRAZY, but it is all worth it.
I am not perfection, but I can make it happen.
I BELIEVE.


Elämä on jälleen ollut yhtä vuoristorataa.
Järkytyin, kun huomasin ympyrän sulkeutuneen.
Déjà vu.
Jotain kamalaa tapahtuu-> vihaan itseäni -> syytän jotakuta toista-> vihaan itseäni -> hyväksyn tilanteen -> ihana vaihe -> pommi tiputetaan niskaan -> vihaan itseäni ...
Ymmärrättekö kaavan?
Viimeksi kun näin kävi eksyin täysin. Löysin Anan ja Mian.
Tällä kertaa jotenkin olin osannut tätä odottaa ja hyväksyin asian hiljaisemmin.
Tottakai se otti kipeää, mutta pommin olin jo tuntenut, se vain vahvisti luuloni.
Se, mitä tapahtui HÄNEN kanssaan oli minun syytäni.
Koska olen mikä olen.
Joten en enää voi vihata häntä.
Nyt tiedän syyn, vaikkei hän sitä itse sanonutkaan.
Tiedolla on pohja tällä kertaa.

Mä nyt olen tämmöinen,
pyydän anteeksi.
Tiedän etten mä kulje samaa tietä kuin muut,
tiedän että olen outo.
Tiedän, että sitä voi joskus olla vaikea hyväksyä.
Joskus ihmiset, johon luotit, joista todella pidät kerovat sinulle totuuden itsestäsi.
Ja sinä, joka olet sen jo pitkään tiennyt ja silti toivonut, että se on okei.
Sinä putoat.
Sinä itket yön, ehkä toisenkin.
Ja sitten taas jotain odottamatonta tapahtuu.
Itku vaihtui hämmenykseen,
sota sydämiin.
?????????????????????????????????????????????????????????????????????
En tiedä miten.
Sinulle kerrotaan, että sinulla on ystävä.
Ystävä, joka on pahoillaan.
Ei se ehkä ole paljoa monen mielestä.
Se voi kuitenkin tuntua maailmalta.

PAM (taas)
Pelottaa.


Mutta kai se on hyvä.
Mitä olen tekemässä?

Vihasin niin paljon tänään itseäni, kerrassaan iljetin itseäni, joten pukeuduin "telttaan" ja en syönyt. En antanut itselleni hetken rauhaa. En syönyt edes kavereideni edessä.
Huomasin  kuitenkin laihtuneeni :)
Aurinko paistaa risukasaankin :)

Anteeksi hämärähkö teksti, ehkä jaksan joskus selittää :)
nyt olen kuitenkin uupunut.
Olen selvittänyt osan suttuista lankakerää.
Loppu jää huomiselle.
Älä sotkeudu uudestaan.


Begging you to love yourself,
FF (fat or fairy)

perjantai 2. maaliskuuta 2012

:'( :'D

Ei muuta.
Onko mahollista, että lihoo huomattavasti... 5 päivässä? Kertokaa mulle, koska mulla on NIIIN HELVETIN LIHAVA OLO!!!!!!! Jalat kolme metriä paksut jalat  hyllyvät ja makkaravanteet kehon joka puolella YÄÄÄÄÄÄÄÄK!!!!!!!!!
Silti: suklaa on hyvää. Tosi tosi hyvää. oon syöny loman aikana: 2 levyä (lontoo rae ja riisisuklaa), suklaa keksin, irtokarkkeina (suklaa crisp, -toffee, -minttu...), 3 mukia kaakaota, 3 mukia suklaa teetä <- <33333
 Lumi on kivaa. Tosi tosi kivaa.
Ok. jos totta puhutaan, en keksi mitään kirjoitettavaa.
Oon syöny kuin possu. Ällötän itseäni.
(Ja kauhuleffat ällöttää mua tällä hetkellä... 5 zombie leffaa peräkkäin... Älkää ihmiset kattoko DeadGirl nimistä leffaa.)
Oon rakentanu lumilinnan ja leikkiny lumisotaa <333333333
Ja ollu pulkkamäessä!!
Huomenna olis juomisbileet tiedossa <3! Vois vaikka kunnon "hardcore kännit" vetää... Siel on viinaa :D Mulla on surkein viinapää ikinä!! Olin kännissä 3 lonkerosta... Nauroin kaikelle... Mun jalat "katos"... En päässy portaita alas... Hoin, että: "Onpa kauniita pinkkejä ilotulituksia... Halusin mennä juoksemaan pihalle alasti... (onneks ei kaveri päästäny)
Suurinosa mun kavereista ja tutuista on sitä mieltä, että oon "syntyny sienissä" <3... Siksikin, että pärisen 1 energiajuomasta koko loppu päivän. Sitäpaitsi, mulla ei oo mitään marihuanaa vastaan... Ja kikatan tosi paljon, saan hulluja ideoita laidasta laitaan, vitsailen ja vedän keskellä normaalia päivää improvisoituja "näytelmiä". Minulle tyypillisin tapa kulkea on hyppelehtiä tai tanssahdella eteenpäin.
Vaatteet on kivoja... Mun lempi vaatteita on KUKALLISET vaatteet... Oranssi on mun lempi väri. Intialaistyyliset vaatteet on ihania! Mun tavaramerkki on Turkista matkamuistoksi ostetut oranssit haaremihousut <3... Kesä on mulle yhtäkuin kesämekkoaika. Mulla on jopa UUDEN KALEDONIAN kansallismekko :D. Syksyisin tykkään pitää mun kokopitkää farkkumekkoa tai samettihousujen tilkuista tehtyä kokopitkää hametta. Mun lemppari korkokengät on kesäisin 14 senti kiilakorot (Dorothy Perkins, London), joissa on kukkia ja syksyisin/talvisin sellaiset melko vanhat tekonahkaiset, beessit saapikkaat... Kuin 1920-luvulta! Jonkun runotytön kengät... Keväisin ne kai on mun säihkyvän oranssit Seppälän perinteisen malliset 5 cm korot. Yks syy laihtua on näyttää kivemmalta noissa kaikissa sekä mun unelmien vaatteissa, joita en vielä kehtaa ostaa.
Mun tanssiaismekko (9. tanssiaiset) on säkenöivä! Se näyttää siltä, kuin olisi auringonlaskussa jonkun kauniin tytön päällä, joka kulkee metsässä kohti aurinkoa ja kun viimeinen auringon säde osuu häneen, se muodostaa hänelle siivet ja hän lennähtää lentoon. Lisäksi se on, ihme kyllä, kokoa 0! Pienin koko, joka on!!
Turkistarhausta ei keräämästäni adressista tai 1000000 muusta samanlaisesta ympäri Suomea kerätystä huolimatta lopeteta Suomessa. Sitä vain perustellaan ja perustellaan. "Se on perinteistä" "Niin monen tuhannen elinkeino" "Ei eläimillä ole tunteita" Laitetaan kuule joku tarhaaja häkkiin ja nyljetään elävältä! Vieläkö hymy pysyy?
Sama pätee eläinten syömiseen... Syömiseen. Nykyään on niin hankala syödä satuttamatta! En syö lihaa, mutta munivien kanojen ja maitolehmien olot ovat myös niin kamalat! Joissakin karkeissa on liivatetta (en syö) tai jopa väriainetta nimeltä E120, joka on teurastuksen sivutuote! Monissa energiajuomissa tauriinia härän tiesmistä, luomutuotanto on EU:ssa pelkkä vitsi, OGM aineet soijapavuissa ja maississa tappavat pellolla olevia työntekijöitä ja syöjiä, eläimiltä viedään suklaapatukan valmistamisen vuoksi elintilaa (palmuöljy), lihan tuotantoon palkataan laittomasti työntekijöitä etenkin amerikassa jotka työskentelevät paskalla palkalla ja jotka sittemmin ilmiannetaan ja laitetaan vankilaan, viedään elämä! Kouluissa tarjotaan tehdasjätettä, kuten ammoniakkikaasulla desinfioitua "lihaa", joka on suurimmaksi osaksi sisälmyksiä, nahkaa jne.  Mitä ruoka siis nykyään enään on? Helpompi olla syömättä.
En tunnu laihtuvan silti, vaikka mikä olisi ja bulimia tappaa hampaat, mutta anoreksia sitoo kädet. Odotan sitä hetkeä peläten, kun se vie ilon naurustani, enkä enää jaksa hyppelehtiä enkä tanssahdella.
This was my thinspo
Mä itkin, kun sain kuulla, ettei tuo ole mahdollista. Siis tuon kuvan tyttö ei ole aito. Se on taidetta, jonka piti näyttää anorektisille, etenkin niille "Pro Anoille" heidän tavoitteittensa absurdius. Mutta minä itkin. Hän olikin vain haavekuva. 32 kg oli näyttelyn nimi. Älyttömän laihoja, täydellisiä ihmisiä hyppimässä, venyttelemässä jne. kauniissa kuvissa. Ja sitten sanottiin, että se on tottakai mahdotonta, että nuo tytöt olisivat kuolleita, jos edes yrittäisivät tuota. Minä itkin.

perjantai 24. helmikuuta 2012

What if I just fucking CAN NOT DO THIS? And silverlinings of life.

En mä tiiä.
En oikeen jaksa mitään
Mitään
Mitään 
Mitään
MITÄÄN
Silti teen vähän kaikkea 
kaikkea
kaikkea
KAIKKEA.
Ulkoisesti olen iloisempi kuin vuosiin, mutta minun tajuntani on syvempi kuin koskaan ja yhä useampi pelottava ja musta asia laikuttaa sitä. Silti siellä täällä kultaiset ja hopeat vivahdukset saattavat valaista koko olemukseni.
" Äkkiä lumen timanttinen pinta murtui ja murtumasta alkoi nousta varovasti, niin kovin varovasti vihreä varsi. Lopulta se pääsi koko komeuteensa ja kaikki lumi varisi sen päältä paljastaen koko kullankeltaisen loiston. Kevään ensimmäinen voikukka oli puhjennut. Kai minunkin sydämmessäni. Nähdessäni kaiken tuon valon en silti saattanut olla haikailematta menneisyyden sinisen synkkiin syövereihin, kaikessa susrullisuudessaan ja pelottavuudessaan majesteettisiin ja niin lumoavan kauniisiin. Katsahdin taakseni huoahtaen kaipuusta. Kyllä sielläkin moni asia säihkyi."
-Pieni katkelma yhdestä tulevasta tarinastani
En tahdo jättää menneisyyttä taakseni. En myöskään häntä, enkä yhtäkään sydämeeni tulleista arvista, mutta minusta tuntuu, etten näin ollen pääse eteenpäinkään. Olen rajalla haikaillen pimeään metsään, jossa kaunis, säihkyvä, muttä kylmä ja vaarallinenkin lumipeite hallitsee kaikkien niiden puiden suojassa, vaikka edessäniu on kultainen niitty täynnä heräilevää elämää ja loisteliasta kauneutta. Minä yksin istuskelen aidalla, joka erottaa nämä kaksi maailmaa. Täysin päättämättömänä. Tiputus kumpaankin suuntaan on ikuisuuden pituinen. 
En jaksa nyt parantua. Enkä laihtuakaan. En jaksa olla syömättä saati sitten syödä.
Olen täynnä kahteen suuntaan vetäviä ajatuksia, mutta siitä olen varma, että olen väsynyt etsimään. Antaa jonkun löytää minut. Antaa maailman löytää minut <3
Life is life
you got to live it
deal with it
and love it
eaven if it hurts you bad,
... but also learn to look at it from the outside,
when you're most in it
and try to find the silver lining in every dark cloud
as well as the dark side of each thing.
Only then can you see crystal clear.


Älkää huoliko siis. En ole surullinen, vaikken pursua onnea. Olen vain päättämätön nuori. Elämä on kuin nuudeli. :)
Begging you to love yourself,
FF (fat fairy)

torstai 26. tammikuuta 2012

What works, it flies

Mitkä tavat laihduttaa todella? Listaan alle kokeilemiani tapoja, kertoen niiden plussat... ja tuskat. Varoitan: Parhaat ovat tuskallisimpia, enkä suosittelisi niitä.
1# Vesipaasto. Tänään olin taas vesipaastolla. Sillä voi laihtua jopa 800g päivässä, mikä ei tietenkää heti ole pysyvää, mutta kun siihen liittää liikuntaa ja jatkaa 2 päivää, parhaimmillaan olen saanut painon laskemaan pysyvästi puolisen kiloa, ellei ylikin!
+ Ajatukset kirkastuvat, nälkä kuolee nopeasti, on virkeä olo 1# päivänä. Painon putoaminen on nopeaa= nostaa itsetuntoa ja thinspottaa.
- 2. päivä on pahempi. Saattaa tulla äkkinäisiä pyörrytyskohtauksia, täyttyy liian nopeasti ruuasta: tulee epäonnistumisen olo (=> oksennus?). Painon  putoaminen ei välttämättä ole pysyvää. Tulee kärttyisämmäksi, siksikin, että ihmiset kyselevät nopeasti, miksi et syö. (Tänään sanoin, että ruoka haisi pahalta, teolliselta (totta, ainakin melkein). (Oli jouluruokailu ja kaikki muut kehuivat ruokaa...)
2# Aktiivinen lenkkeily ja hyvin vähäinen ruoka. Toimii ja viikossa lähtee kiloja jopa 1 1/2-2 ja pysyvästikin!
+Tulee sellainen olo, että onnistuu! Pihalla on mukavaa ja voi lenkkeillä ystävänkin kanssa :). Kaikki ajattelee, että on hienoa, kuinka terveelliset elämäntavat on, niin kauan, kunhan eivät kiinnitä huomiota ruoka määrääsi. Nukkuu hyvin ja kun mittasin painon viikonloppuna olin ILOISESTI yllättynyt: -1.5 kg <3<3<3<3<3
- Tästä mun Anailuni alkoi. Tämä + joitakin paastopäiviä + ruokapäiväkirjailu vei mut alipainoon. Tämän jälkeen ON nälkä ja tulee syötyä ehkä omasta mielestä liikaa (=kerrankin normaalisti) ja siitä sitten lähti Mian kehittyminen.
3# RUOKAPÄIVÄKIRJAILU. Eli siis: kirjoitat ruokapäiväkirjan ETUKÄTEEN viikoksi eteenpäin miettien menot ja tapahtumat, kouluruokailut yms. Sitten noudatat tiukasti kaikkea kirjoittamaasi sana sanalta ja lisäät omien tottumustesi mukaisesti liikuntaa.
+Tämä toimi USKOMATTOMAN HYVIN: 5 päivää: 47,5 -> 46,2 !!!!!!! Tuli itsekontrollin olo ja oli paljon helpompaa kuin skinny girl diet. Päiväkirjamerkinnän kirjoittaminen jokaiselta päivältä oli hyvä juttu. Oli mukavaa nälkäisenä miettiä, että "Enää 2 tuntia ja sitten saat omenan <3"
- Ihmiset KYLLÄ huomaa, että syöt TODELLA vähän. Paino nousi tän jälkeen huonon itsekontrollin takia ja alkoi jojoilemaan, mutta jos on hyvä itsekontrolli ja jaksaa pari viikkoa pidempään, kuin mä TULOS ON TAATTU!!!! Mun kalorit meni siinä 300-600 paikkeilla, että täytyy pitää huoli nesteistä ja niin ees päin. :)
Kun syö enemmän kun piti niin vääjäämättä oksentaa, vaikka yritin välttää tätä... Oksuja tuli 5 päivän aikana 6... Että joooooooooooo. C&S:kin (chew and spit) yleistyi!! Joka päivä jotakin...
4# Skinny Girl -diet. Tuskallinen, piinaava ja itsetunnon tuhoava, kaavamainen dieetti. Mutta mitä v***n väliä, kun se kerran toimii?!
+ Toimii. Muuta hyvää ei ole.
- Väsy, ainainen pieni epäonnistuminen kaavamaisuutensa takia.Liian läpinäkyvää, koska joutuu koko ajan laskemaan otsa kurtussa jäljellä olevia kaloreita. Ei jaksa palion liikkua, mutta ei toisaalta muissakaan dieeteissä pitäis jaksaa, tää vaan vie motivaation.Jos rupee syömään hedelmiä ja kasviksia laskematta kaloreita ei tästä oo MITÄÄN  hyötyä :((((( Tässä, toisin kuin 3# kohdan dieetissä, kalorit on siis merkitty ETUKÄTEEN ja hyi, jos niitä ei noudata :(((((
En tykännyt.
Mutta hulluille, tässä kaava:
 Seuraavalla kerralla laitan kuvia edistymisestäni jaja myös ruokapäiväkirjani niiltä viideltä päivältä :)