Luurankosyklit: 2012

perjantai 28. joulukuuta 2012

Vaihda osoitetta, suru tulee kiertotietä.

TAAS
jäi blogini kiinni :/
nyt sitten hienosti lavastettu blogin poisto & uudellen osoittaminen: check!
Joulu: ohi.
Mieliala: Fuck the fucking (goat) world!
Paino: jotain mikä saattaisi aiheuttaa hermoromahduksen (= seisoskelen silmät kiinni vaa'alla..)
Suklaata syöty: kolmen maailmanlopun verran, mutta aitojen maailmanloppujen eikä 21.12.2012 tyylisten...

Mieliala maaaaaaassa.
En onnistu missään, turvotusta on vitusti, painonlaskusta jäin kiinni ja...
NYT OLEN SITTEN LENTÄMÄSSÄ OSASTOLLE.
Oliko tämä mun hieno suunnitelma?

Ei. Ei se ollut.

Mutta 8.1.2013 alkaa päiväosastolla olo.
Mutta en mä halua!
En pysty
en uskalla,
en osaa.
Mua pelottaa.

Ja se kaikki on kumminkin turhaa!
Tunnen jo nyt, että kunhan "parannun" lähde vain taas alamäkeen!

En tiedä, voiko kukaan ymmärtää...
Mua EI OLE OLEMASSA muutakuin tämän "sairauden" kanssa. Mulla ON AINA ollut se. Se vain näkyy selvemmin nyt. Itseinho huipussaan. Mutta mä löysin vanhan päiväkirjani.
Helmi 2. luokalla:

"Olin tänään paha tyttö. Ostin "tontun nuolukiven" ja söin sen. Tontun nuolukivi on karkkia. Tiedän etten saisi syödä karkkia, koska karkki ei ole hyvästä. Mutta äiti sanoin että saan syödä karkkia. Mutta en saisi syödä karkkia."

Well that child.

Muistan ikuisesti kerran kun olin Ranskassa. Minulla oli vatsa kipeä, mutta isäni ei uskonut minua. Hän luuli, että syömättömyyteni ja valitukseni johtui siitä, etten tykännyt hänen kasvisruuastaan, vaan halusin pelkästään hampurilaisia (?!?!?), mikä ei ollut totta. Muistan kuinka hän puhui äitipuolelleni keittiössä (luullen, etten kuullut) ja sanoi: "Hänestä tulee vielä ylipainoinen, kuin äidistään!"
Silloin päätin (yksi monista kerroista), ettei minusta KOSKAAN tulisi läskiä. Ei koskaan. Siitä tuli minulle kirosana.

En minä halua olla näin LUKOSSA, mutten pääse vapaaksikaan! En ole luovuttaja sanoessani, etten voi parantua. Olen realisti, kerrankin. Ehkä olenkin sairas, koska koko jutun "runollisuus" kiehtoo minua... Kuolemansuudelmia, kuten runoissani, mutta niin paljon tappavampia.
Minä en pelkää kuolemaa. Suoraan sanoen, en tiedä haittaisiko minua kuolla. Läheiseni ovat syy siihen, että se on minusta erittäin huono idea.
Minusta alkaa tuntua, että "kukkaistyttö" sisälläni alkaa kadota.
Olen kasvanut niin paljon vuoden aikana!
Muuttunut, "aikuistunut". Mutta Ana&Mia seuraavat.

:( sorry for the mood-kill,
FF

torstai 13. joulukuuta 2012

Tipun.

Paino tippuu, nyt matalammalla kuin koskaan.
42.5, tasan. (Aiempi matalin 42.8 kg)
Nousi lähemmäs 45 kg:a, mutta ahdistus iski ja paino tippui ensin päivässä 600 g, uudestaan, sitten hitaammin, sitten 800 g ja tadaa.
Tässä ollaan.
Hätkähdin, kun psykologi sanoi, että "Kyllä sä Helmi erotut, kun olet niin hurjan laiha ja vakavassa aliravitsemustilassa." Naurahdin epäuskoisesti: MINÄKÖ?
Miksi olen sokea, jos kaikki muut näkee minut laihana?
Miksi en näe itseäni oikein?
Minunhan piti "vain lahduttaa pari kiloa, että voisin olla tyytyväinen itseeni ja siten edistää harmoniaa maailmankaikkeuden kanssa". Noin olin kirjoittanut vähän yli vuosi sitten päiväkirjaani.
Ja katsokaa, missä nyt ollaan!
Istuminen ottaa kipeää.Välillä sydän näkyy tykytyksellään selvästi. En pysty makaamaan lattialla. En saa unta. Käveleminen väsyttää. Reppu on liian painava.
Mutta minua pelottaa liikaa, en uskalla lihoa!
Se on liikaa pyydetty.
Välillä meni paremmin, sitten tipahdin.
Oksentelen, jumppaan ja huijaan taas.
Mitä vähemmän syön, sitä vähemmän on paljon.
MIKÄÄN EI OLE KOSKAAN TARPEEKSI :(

Osastolla on jo uhkailtu, koska kehitystä ei näy.
Koko totuutta he eivät kuitenkaan tiedä, luulevat minun painavan hiukan YLI 44 kg!
Ennen punnituksia oli paniikissa vessakopissa, jossa oli vesihana.
Join lasillisen vettä.
Ja toisen.
Ja toisen.
Ja toisen.
Ja toisen.
Yksi lasi lisää n. 200g, lisäsin kilon.
Tiistaina painoin vielä 43.1 kg. (ke 43.4 kg)
Hölskyin läpikotaisin, minulla oli huono olo, mutta pelasin itselleni viikon lisää.
En vain osaa lopettaa.

Apua.
Ei sittenkään.

FF

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Ups and downs

Valitse yksi ja selvitä lopputulos alhaalta! ( a):n lopputulos on a):lla merkitty, b):n b):llä )

a) "Ok, kyllä mä pystyn tähän. Tää on kaikki VAIN PELKKÄÄ ILLUUSIOTA. Sun päässä. Katsos! Näytät hyvältä tänään! Nyt: 3 dl sitä MAITOON tehtyä kaurapuuroa! 2 dl mustikoita! Pehmeää leipää! Margariinia! Hedelmää! Ota hei toi päärynä... Koulun jälkeen kahville sitten kaverin kanssa! No, sähän ennen rakastit muffinsseja! Kokonainen vaan! Pihalla on kylmä, ei sun tarvitse mennä sinne kuntoilemaan ja kitumaan. Lämpimään suihkuun, kylpytakki päälle ja katso tv:tä."

b) "Taas yksi aamu... Ok, puol seitsemän viimestään ylös! Muuten ne saattaa huomata et syöt veteen tehtyä kaurapuuroa ja vaan 1,5 dl! Voi ei... Aamupaino vieläkin sama kuin eilen?! Huoh, ruma paska olen. Ketään ei näy, puolita hapankorppu, pehmitä juusto mikrossa sen päällä, niin ei näy margariinin puute... ootas... puuro: 45 kcal/ 100g, eli... 67,5 kcal... HYI! Piilota pois ees osa, desissä soijamaitoa on 28 kcal (light), äh kaada lavuaariin. Noin. Hapankorppu menee, puolikkaassa vaan 20 kcal, juuston palan puolikkaassa 12 kcal... Huh, huh. Koulun jälkeen kahville? No, ok. Ota vaan kahvi, mut juo enintään puolet.... Puolikas muffinssi, mut ei herranjestas mitää lounasta eikä iltapalaa. Jos sulla on kylmä, poltat kaloreita. Suihkukin siis kylmä!"

VALINTASI TEIT:

a) "Ok, mä tiedän, että on yö, mutta iltapaino oli niin suuri! Eikä siinä kaikki! Ahdistaa, rasva ja ruoka tukkii solut, mä hukun kaiken alle! Mä en kestä, en pysty! Oon HUONO! Mä tuun olemaan vielä rumempi ja lihavampi! Lipsun pois kristallitaivaasta... 1... 2.... 3.... 4... 5.... 6.... 7.... 8.... 9....10.... Ok, lisää vaan lihaskuntoa, mutta tuskin se auttaa, kun mun keho on viallinen kappale! Lihon hengittämälläkin. Mä vaan vien ja vien ja vien... Uh, ällötän itseäni! Kaikki ne herkut! Senkin sika! *Itkee,itkee* Kuka mä oon? En tiedä, mutta jotakin inhottavaa! Epäonnistuja! *luettelee tekemättömiä juttuja, stressaa kaikesta, itkee*"

b) "Ok, mä tiedän, että on yö, mutta iltapaino oli niin suuri! Eikä siinä kaikki! Ahdistaa, rasva ja ruoka tukkii solut, mä hukun kaiken alle! Mä en kestä, en pysty! Oon HUONO! Mä tuun olemaan vielä rumempi ja lihavampi! Lipsun pois kristallitaivaasta... 1... 2.... 3.... 4... 5.... 6.... 7.... 8.... 9....10.... Ok, lisää vaan lihaskuntoa, mutta tuskin se auttaa, kun mun keho on viallinen kappale! Lihon hengittämälläkin. Mä vaan vien ja vien ja vien... Uh, ällötän itseäni! Kaikki ne herkut! Senkin sika! *Itkee,itkee* Kuka mä oon? En tiedä, mutta jotakin inhottavaa! Epäonnistuja! *luettelee tekemättömiä juttuja, stressaa kaikesta, itkee*"

"No matter what you do, I still hate you."

FF,
a hypocrite, who hates herself, but still has the guts to tell you not to do it.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Lokakuu laittoi tyynyn kasvoilleni, marraskuu katsoi että kuolin

En ole syysihminen.
Sen todistaa se, että olen taas täällä.
Vuosi sitten tämä blogi alkoi, pieni pala sisäistä sotkeutunutta lankakerääni pääsi maailmalle...
Pikseliavaruuteen.

Nyt en ole yhtän sen parempi, vaikka hetken jo luulin...
Mulla on niin paha olla.
Sanoin tuon ensimmäistä kertaa. Koskaan.
Valo on kateissa.
En nuku enään öisin, pyörin, mahassa möykky, takaraivossa aikapommi, stressi hyökyy ylitseni...
Ajatuksilta ei rauhaa, kaikki on kaaosta!
Minä kompensoin sitä siivoamalla, tekemällä turhantarkasti läksyjä, turhaa työtä, koitan luoda täydellisen joulun, täydellisen koulun,
mutta itseäni en saa kuntoon...
Stressaan KAIKESTA. KAIKESTAKAIKESTAKAIKESTA, kuten vuosi sitten, nään virheeni, läheisteni tuskan, isoisäni heikkenevän, katson peiliin ja olen turha, typerä ongelma tuossa yhtälössä. Olen jo niin kaukana...
Paino oli noussut kaksi kiloa ja FUTUM!
Minä jysäytin sitä alas, 44 kg taas, en tykkää,
mutta sain kylmiä halauksia.
Syys ei ole minun aikaani.
Elokuu ja Syyskuu viimeisiä rakkaitani,
Lokakuu ja Marraskuu murhaajiani.
Ja minä katson kosmokseen, heidän ohitseen,
ja kuihdun.

Tässä ruokapäiväkirjani...
Huijasin välipalan pois, huijasin aamupalaa pois...
Miten voitte odottaa muuta?
Olen liian väsynyt tekemään järkeviä päätöksiä!
Purkkaa ja teetä, kuten ennen...
Sain sen takaisin.
Ja minulla on kylmä.
Näkkäriä ehkä iltapalaksi? Lähemmäs kahdeksaa sataa...
MUTTA MIKÄÄN EI KOSKAAN RIITÄ!
KAIKKI ON KUMMINKIN LIIKAA!
Olen vain yksin kotona, pyörin ympyrää ja puren omaa häntääni.
Kylmiä suihkuja ja kuntoilua.

Näin oman sydämeni, sen räpiköinnin rinnassani,
FF

Energia

Määrä

Ruokapäiväkirja

POISTA
KOPIOI

JÄSENILLE

199 kcal

158 g
MUOKKAA

Kasvispihvi/pyörykkä (Fineli)

22:18
MUOKKAA

POISTA
KOPIOI

JÄSENILLE

201 kcal