Liikaa?

Ei, te kymmenen ihanaa lukijaa ette ole liikaa <3
Tämä viikonloppu on mennyt oksennusta ja ahdistusta estellen. Tarttuen riipaisevan tiukasti pieniin onnen hetkiin. Yrittäen muistaa ruoan hyvän maun. Rakkaiden vuoksi. Silti, se ei ole minua.

Is happiness too much to ask for?

Mä tiedän, mikä tekis mut onnellisemmaksi.

Rakkaus

Hyväksyntä

Lupa olla oma itsensä

Mutta ei. Mua pyydetään olemaan jotain muuta. Esittämään. Varmaan siksi, että olen kaikkien mielestä liian vähän. Hah hah haa! Ja tahdon olla vähemmän! Olen tällä hetkellä liikaa.

Hei, nimeni on Liikaa, Liikaa Itselleni <3

Kukaan ei tahdo oikeasti hyväksyä minua näin. Ei todella tuntea minua. He tahtovat maalata minusta kuvan päähänsä, joka on heille tarpeeksi. Heidän tarpeeksi, on minulle liikaa.

Sen näkee ruokalautasellakin.

Syön itseni ähkyyn, esitän tyytyväistä heidän vuokseen ja silloin he sanovat: "Liian vähän"

En ole siis tarpeeksi, enkä aina liian vähänkään.

Hei, nimeni on Liikaa, Liikaa Itselleni

Olen kai liikaa tähän maailmaan, tai sitten liian vähän. Kummassakin on sama sanoma: Liikaa jotakin :D

Paradoksaalista.

Olen syönyt aivan kamalaksi, koska rakastan läheisiäni, ystäviäni ja vanhempiani liikaa.

Mutta kaikki tämä on minulle liikaa.

Tshdon olla oma itseni.

 Ruoka ylipäänsä on minulle liikaa. Se on stressiä. Ruoka on vihollinen. Saisi kadota elämästäni! Mutta en yrityksistäni huolimatta saata elää pelkällä hengellä ja vedellä. Se on liian vähän. Viimeksi kun sitä yritin se johti ensimmäisiin ja viimeisiin viiltoihin elämässäni. Henki petti, koska vesi ei ollut tarpeeksi.

Välimaastoa ei aina ole.

Anteeksi, mutta tahdon olla oma itseni.

Maailma on täynnä asioita, jotka ovat liian pahoja, tai liian hyviä ollakseen totta.

Niitä tarvitaan, niitä rakastetaan, myös pelätään. Minäkin teen niin.

Vastapainoksi tarvitaan siis asioita, jotka ovat tarpeeksi, mutta enemmän niitä, jotka ovat hyvin vähän.

Ehkä jopa liian vähän. :)

Minä tahdon olla Vähän, Vähän, mutta Tarpeeksi Itselleni.